Tetrao urogallus

Vuosia olen kankaita ja soita samoillut. Etsinyt, hakenut, toivonut löytäväni jostain kankaan tai suon katveesta. Kaikesta huolimatta sitä ei ole meidän kunnan alueelta löytynyt. Niitä on, mutta montaa ei. Kyse on Metsosta (Tetrao urogallus, wikipedia).

Kuningas Metso

Aamun hämärissä koppelot tulevat tarkastamaan homenokan mieskuntoa.
Canon D30, ISO1600, 180mm 2,8, 1/30, 28.4.2003  klo 3.28.  

Aamu hämärissä koppelot tulee tarkastamaan homenokan mieskuntoa.
Canon D30, ISO1600, 180mm 2,8, 1/30, 28.4.2003 klo 3.31. 

Olen kuvannut metsoa useasti pohjoisessa. Soitimen löytäminen on helppoa jälkien perusteella ja linnun esiintymä tiheys pohjoisessa on kohtuullinen. Kävin useasti soidinta kuvaamassa lomilla vielä siinä vapun korvilla. Metson soitimen paikka on vuosittain sama. Se, että löytää sen metsän "kuninkaan" paikan, onkin haettavissa soitimen aikaan jälkien perusteella. Lintuja on useita samalla alueella. Soidinalue on laaja ja kaikkien lintujen ääniä ei edes kuule kojusta. Yksi on soitimen voimakkain ja "poikoset" haastavat "kuninkaan" otteluun syrjäyttääkseen sen saadakseen parhaat parittelukumppanit. 

Rajanaapurit ottavat mittaa toisistaan.

Metso (Tetrao urogallus)

Metso (Tetrao urogallus)

Pornaisissa olen vuosia aktiivisesti hakenut soidinpaikkaa joka olisi jollain lailla kuvauksellinen ja useamman Metson soidin, mutta turhaan. Paikkoja on, mutta ei Metsoja. Tiedän monta paikkaa jossa lymyää yksi lintu soitimella, mutta kumppaneita ei ole. Näillä soitimilla saattaa käydä ja käykin koppeloita.Viime talvena löysin kahden linnun soitimen ja saman tien vein kojun paikoilleen parasta toivoen. Kävin  kevään aikana päivittäin kierroksen alueella löytääkseni sen oikean paikan. Lopuksi laitoin teltan paikoilleen ja aamulla teltan suojista paikansin soitimen ääniä saadakseni tarkemman paikan selville. Ääniä kuului mutta ei näköhavaintoja.  Seuraava siirto oli 110m kaakkoon. Äänten perusteella lähellä oli, mutta kuitenkin niin kaukana! Siirsin kojutelttaa nyt 50m ja unta palloon. Aamulla soi hienosti yksinäinen metso, mutta sellaisten näreiden suojassa etten päässyt kuvaamaan. Siihen päivään ja suven tuloon loppui viimevuotinen metson etsintä.

Kävin muutama päivä sitten katsomassa jälkiä ja samalla kojua, mutta kojua ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Pitänee mennä uudestaan etsimään jospa kinoksen alta löytyisi.

Teltan paikka ja varusteet.

Aamun aurinko jo hieman lämmittää -8 ja yöllä oli -16 pakkasta,
 leipäkin umpijäässä, mutta kaakao maistuu.

Lumikengillä pääsee ja pulkalla kulkee...

Armoton uho - hyppelyt, siiveniskut, ääntely,
kyyryssä juoksu edestakaisin ja se on jos joku KEVÄTTÄ RINNASSA

Ukkometso vetää siipiään maassa kun kiima on kuumimmillaan.

Metson soidinpaikkojen puute ja alueiden pirstaloituminen uhkaa metson kantaa eteläsuomen alueella. Alueella on  Metson metsästys ollut jo vuosia kielletty kannan hoidollisista syistä johtuen. Toivottavasti Metso löytää oman elintilansa myös etelän metsistä eikä ihmisten takapihoilta.

Kolmen vuoden työ ja muisto

(Kuvagalleria)

Valkolakki, ylioppilaskuva ja muistot. 30 vuoden kuluttua ei ole paljoa muuta jäljellä. Muistot ovat jo haalistuneet ja tiivistyneet niihin muutamaan tapaukseen joka oli... odotas, oliko se niin tai miten se meni? Valkolakkikin on kaapinnurkassa värjäytynyt keltaisen kukertavaksi, saanut vappujuhlissa epämääräisiä roiskeita pintaansa eli ajanpatina on jättänyt jälkensä.

Ylioppilaskuva on aina tuore kun sitä katsoo. Kuva itsessään voi hieman menettää kylläisyyttään, mutta kuvasta saatu tunne tuo muistot niiltä hienoilta vuosilta mieliin. Kuva on lähetetty kiitokseksi sukulaisille kertomaan tarinaansa sinun historian yhdestä merkittävästä saavutuksesta.

Millaisen kuvan sinä haluat jättää perheellesi ja suvullesi muistoksi? Olisiko sellainen kuva joka ilmentää sinua itseäsi ja kertoo tämän hetken elämänvaiheestasi jotain olennaista, sinulle tärkeää? 

Elämän varrella tapahtuu paljon asioita joita voi käyttää kuvan kehyksenä. Harrastukset ovat tänä päivänä tiiviitä ja aikaa vievää. Teet kahta "työtä", harrastat ja opiskelet. Eikö tämä ansaitse jo yhden kuvan ponnisteluistasi.

Oletko viettänyt aikaasi paikassa, joka merkitsee sinulle jotain erityistä? Kalastat, melot, marjastat tai muuten vain olet luonnossaliikkuja. Hienoja paikkoja, ruukki, iltarusko, jokimaisema, kotikaupunkisi silhuetti tai muuten vain kaunis maisema.

Studiokuva on se perinteinen, mutta senkin suosio on hiipunut hieman miljöökuvauksen rinnalla. Studiokuvan suosio selittynee osittain sillä että "tulet ja menet". Perinteinen studiokuvaus kestää alle tunnin ja siinä ajassa saadaan runsas kuvagalleria joista saa valittua mieleiset kuvat. Studiossa saa pelkistetyn henkilökuvan, valoilla voi leikitellä, tuottaa sellaisen ylioppilaskuvan joka on oman näköisensä. Studiokuvassa on myös mahdollisuus irrotella, touhuta, olla lemmikin kanssa. Studiokuva on vain erillainen miljööltään kuin kauniissa ympäristössä otettu miljöökuva. Kumpikaan ei sulje toista kuvausmuotoa pois.

Studiokuvauksessa on aina vakio-olosuhteet, ei sada, tuule tai ole liian kylmä. Miljöökuvissa on aina pieni riski säiden suhteen. Säätiedotukset ovat varsin hyviä kertomaan kuvauspäivän sään joten sitäkään ei tarvitse arvailla. Miljöökuvauksessa on kuitenkin se jokin mikä tekee kuvista haluttuja ja mielekkäitä monelle ylioppilaalle. Itse sää ei ole koskaan huono se vaan on joskus hankala kuvata.

Ajanvaraaminen miljöökuvauksessa on joustava. Sovitaan alustavasti ajankohta milloin kuvaus on tarkoitus tehdä, mutta jos sää estää kuvauksen niin siirretään ajankohtaa. Lähes 100%;sti kuvaus onnistuu sovittuna aikana.

Kuvaustekniikka suosii liikkuvaa kuvaajaa. Tehokkaat salamat, radiolaukaisimet mahdollistavat pitkät etäisyydet ulkoilmassa. Filmiajan valotusvarat olivat olemattomat nykyisiin verrattuna. Viimeisin digitekniikan muutos on koko ajan lisännyt monipuolisia mahdollisuuksia. Siinä varmaan osittainen syy miljöökuvan suosioon.