Mihin tyydyt valmistumisen kruunaavan kuvan hankinnassa?

Trendejä on ollut ja mennyt reilun vuosikymmenen aikana jolloin olen valmistujaiskuvauksia tehnyt. Tämän ajan yhdeksi trendeiksi kuuluu yhdistää harrastuksen ja valmistumisen yhteen. Siitä jää kaunis muisto aikakirjoihin. Harrastushan on aina aikansa ilmiö joka kannattaa ikuistaa elämänsä erivaiheissa yhteen. Kuvauksen ei suinkaan pidä olla yksipuolinen vain harrastekuva, olen aina monipuolisesti kuvannut sekä muotokuvan että harrastekuvan.

Tarvitseeko sen olla harrastekuva, no ei. Onhan näillä valmistuvilla juuri esim. ajokortti ajettuna ja jokin kiva kesän kulkuväline hankittuna. Monimuotoinen kuvaus on palkitsevaa ja nousee vuosien kuluttua arvoon arvaamattomaan.

Miljöössä otettu muotokuva on se ehkä studiokuvauksen lisäksi yleisin mitä tänään otetaan valmistujaiskuviksi. Paikan voi itse valita jos sellaisen haluaa muistoksi säilyttää. Asuinpaikan luontopaikat tai puistot on oivallisia paikkoja suorittaa kuvaus. Paikkoja löytyy aina todellakin kauniita ja yleensä läheltä. Asuja itse ei vain huomaa oman paikan kauneutta. Rosoisuutta voi hakea vanhojen rakennusten, siltojen tai kaupungin kuuluisilta kujilta. Mielikuvitus on vain rajana.

Miljöökuvauksessa käytetään pitkän kokemuksen tuoman ammattitaidon lisäksi hyväksi havaittua tekniikkaa. Salamat ovat tärkeä osa kuvausta ja valonhajottimet joilla saadaan kaunis valo kuvattavaan. Pääsääntöisesti vallitsevavalo on päävalona ja salamalaitteisto täydentää valaistuksen.

Studiokuvaus on suosituin kuvausmuoto esim. ylioppilaskuvauksessa se on helppo ja nopea tapa saada laadukkaat kuvat kiitoskortteihin ja valmistujaiskuviin.

Kuvattavan persoonallisuus ja tarpeet huomioiden saadaan paras lopputulos kulloisenkin valmistuvan asiakkaan käyttöön ja kruunaa pitkän uurastuksen muistojen joukkoon!  

Laadukkaat kiitoskortit ja kuvatuotteet täydentävät valmistujan juhlan ja muiston suvun ja tuttavien mielissä. 

Oi ne Ihmiset ne ihmiset!

Ammatin valinta kysymys ja sitä se on parhaimmillaan. Ennen kuin aloin täysammattilaiseksi olin kellon orja.  Aamulla lähtö töihin klo 5.05 kellon soiton jälkeen ja illalla takaisin 16 ja jotain. Olihan tuossakin hyvät puolet kuten varma toimeentulo, säännöllisyys ja mikä parasta oli kyllä hyvä työpaikka ja hyvät kaverit. Viimevuodet oltiin toki löysässä hirressä talouden sanelemin ehdoin ja peläten potkuja persuuksille, se jos jokin kypsytti ajatuksissa ammatin vaihdosta. Mahdollisuudet kasvoi kun kaikki palaset loksahtelivat kohdilleen, oli työttömyyttä, (mahdollisuus harjoittaa tulevaa ammattia), valokuvauksen laajentuminen sopivasti ratkaisi asian lopullisesti.

Vaihdon jälkeen olen ollut tyytyväinen valintaan ja en ole katunut näitä päiviä. Joskus tuntuu kylläkin yksinäiselle tämä yksinyrittäminen ja puurtaminen, mutta keikkapäivän jälkeen alkaa olla kiire kotitoimistolle ja tietäen että huomenna ei tarvitse sinkoilla mihinkään, se on hyvä juttu!
Kesä on työtaakan aikaa mutta positiivisessa merkityksessä. Töitä riittää yllin kyllin ja mukavaa helle puuhaa toimistossa käsitellä kuvia ja tehdä kaikenlaista konttori hommaa. Kuuma on ja hiki kirvelee silmiä kun +30 cellsiusta alkaa hipomaan huoneessa. 12h työpäivän jälkeen on olo tyhjä kuin huutolaispojan massi.
Joskus tuntuu hieman sydänalassa kun kaverit kysäisee lomasta! Silloin on hyvä miettiä syntyjä syviä kerätäkseen voimaa sanoa että pidänhän minäkin...joskus. Hei lähdetään Tallinnaan pariksi yöksi viettään porukalla hauskaa, jep jep. Kalenteri huutaa vastaan ja antaa hienovaraisen vinkin olla lähtemättä ystävien kanssa mihinkään!

Kun ammatin hyvät ja huonot puolet summaa, niin aikansa kutakin. Nyt tuntuu hyvälle tämä ja jouluna joulukuusen myynti!

Kun tämän muistaa niin ei tarvitse kesää valittaa!

Oi ne Ihmiset ne ihmiset! Se on tämän ammatin suola!  

Tetrao urogallus

Vuosia olen kankaita ja soita samoillut. Etsinyt, hakenut, toivonut löytäväni jostain kankaan tai suon katveesta. Kaikesta huolimatta sitä ei ole meidän kunnan alueelta löytynyt. Niitä on, mutta montaa ei. Kyse on Metsosta (Tetrao urogallus, wikipedia).

Kuningas Metso

Aamun hämärissä koppelot tulevat tarkastamaan homenokan mieskuntoa.
Canon D30, ISO1600, 180mm 2,8, 1/30, 28.4.2003  klo 3.28.  

Aamu hämärissä koppelot tulee tarkastamaan homenokan mieskuntoa.
Canon D30, ISO1600, 180mm 2,8, 1/30, 28.4.2003 klo 3.31. 

Olen kuvannut metsoa useasti pohjoisessa. Soitimen löytäminen on helppoa jälkien perusteella ja linnun esiintymä tiheys pohjoisessa on kohtuullinen. Kävin useasti soidinta kuvaamassa lomilla vielä siinä vapun korvilla. Metson soitimen paikka on vuosittain sama. Se, että löytää sen metsän "kuninkaan" paikan, onkin haettavissa soitimen aikaan jälkien perusteella. Lintuja on useita samalla alueella. Soidinalue on laaja ja kaikkien lintujen ääniä ei edes kuule kojusta. Yksi on soitimen voimakkain ja "poikoset" haastavat "kuninkaan" otteluun syrjäyttääkseen sen saadakseen parhaat parittelukumppanit. 

Rajanaapurit ottavat mittaa toisistaan.

Metso (Tetrao urogallus)

Metso (Tetrao urogallus)

Pornaisissa olen vuosia aktiivisesti hakenut soidinpaikkaa joka olisi jollain lailla kuvauksellinen ja useamman Metson soidin, mutta turhaan. Paikkoja on, mutta ei Metsoja. Tiedän monta paikkaa jossa lymyää yksi lintu soitimella, mutta kumppaneita ei ole. Näillä soitimilla saattaa käydä ja käykin koppeloita.Viime talvena löysin kahden linnun soitimen ja saman tien vein kojun paikoilleen parasta toivoen. Kävin  kevään aikana päivittäin kierroksen alueella löytääkseni sen oikean paikan. Lopuksi laitoin teltan paikoilleen ja aamulla teltan suojista paikansin soitimen ääniä saadakseni tarkemman paikan selville. Ääniä kuului mutta ei näköhavaintoja.  Seuraava siirto oli 110m kaakkoon. Äänten perusteella lähellä oli, mutta kuitenkin niin kaukana! Siirsin kojutelttaa nyt 50m ja unta palloon. Aamulla soi hienosti yksinäinen metso, mutta sellaisten näreiden suojassa etten päässyt kuvaamaan. Siihen päivään ja suven tuloon loppui viimevuotinen metson etsintä.

Kävin muutama päivä sitten katsomassa jälkiä ja samalla kojua, mutta kojua ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Pitänee mennä uudestaan etsimään jospa kinoksen alta löytyisi.

Teltan paikka ja varusteet.

Aamun aurinko jo hieman lämmittää -8 ja yöllä oli -16 pakkasta,
 leipäkin umpijäässä, mutta kaakao maistuu.

Lumikengillä pääsee ja pulkalla kulkee...

Armoton uho - hyppelyt, siiveniskut, ääntely,
kyyryssä juoksu edestakaisin ja se on jos joku KEVÄTTÄ RINNASSA

Ukkometso vetää siipiään maassa kun kiima on kuumimmillaan.

Metson soidinpaikkojen puute ja alueiden pirstaloituminen uhkaa metson kantaa eteläsuomen alueella. Alueella on  Metson metsästys ollut jo vuosia kielletty kannan hoidollisista syistä johtuen. Toivottavasti Metso löytää oman elintilansa myös etelän metsistä eikä ihmisten takapihoilta.

Kolmen vuoden työ ja muisto

(Kuvagalleria)

Valkolakki, ylioppilaskuva ja muistot. 30 vuoden kuluttua ei ole paljoa muuta jäljellä. Muistot ovat jo haalistuneet ja tiivistyneet niihin muutamaan tapaukseen joka oli... odotas, oliko se niin tai miten se meni? Valkolakkikin on kaapinnurkassa värjäytynyt keltaisen kukertavaksi, saanut vappujuhlissa epämääräisiä roiskeita pintaansa eli ajanpatina on jättänyt jälkensä.

Ylioppilaskuva on aina tuore kun sitä katsoo. Kuva itsessään voi hieman menettää kylläisyyttään, mutta kuvasta saatu tunne tuo muistot niiltä hienoilta vuosilta mieliin. Kuva on lähetetty kiitokseksi sukulaisille kertomaan tarinaansa sinun historian yhdestä merkittävästä saavutuksesta.

Millaisen kuvan sinä haluat jättää perheellesi ja suvullesi muistoksi? Olisiko sellainen kuva joka ilmentää sinua itseäsi ja kertoo tämän hetken elämänvaiheestasi jotain olennaista, sinulle tärkeää? 

Elämän varrella tapahtuu paljon asioita joita voi käyttää kuvan kehyksenä. Harrastukset ovat tänä päivänä tiiviitä ja aikaa vievää. Teet kahta "työtä", harrastat ja opiskelet. Eikö tämä ansaitse jo yhden kuvan ponnisteluistasi.

Oletko viettänyt aikaasi paikassa, joka merkitsee sinulle jotain erityistä? Kalastat, melot, marjastat tai muuten vain olet luonnossaliikkuja. Hienoja paikkoja, ruukki, iltarusko, jokimaisema, kotikaupunkisi silhuetti tai muuten vain kaunis maisema.

Studiokuva on se perinteinen, mutta senkin suosio on hiipunut hieman miljöökuvauksen rinnalla. Studiokuvan suosio selittynee osittain sillä että "tulet ja menet". Perinteinen studiokuvaus kestää alle tunnin ja siinä ajassa saadaan runsas kuvagalleria joista saa valittua mieleiset kuvat. Studiossa saa pelkistetyn henkilökuvan, valoilla voi leikitellä, tuottaa sellaisen ylioppilaskuvan joka on oman näköisensä. Studiokuvassa on myös mahdollisuus irrotella, touhuta, olla lemmikin kanssa. Studiokuva on vain erillainen miljööltään kuin kauniissa ympäristössä otettu miljöökuva. Kumpikaan ei sulje toista kuvausmuotoa pois.

Studiokuvauksessa on aina vakio-olosuhteet, ei sada, tuule tai ole liian kylmä. Miljöökuvissa on aina pieni riski säiden suhteen. Säätiedotukset ovat varsin hyviä kertomaan kuvauspäivän sään joten sitäkään ei tarvitse arvailla. Miljöökuvauksessa on kuitenkin se jokin mikä tekee kuvista haluttuja ja mielekkäitä monelle ylioppilaalle. Itse sää ei ole koskaan huono se vaan on joskus hankala kuvata.

Ajanvaraaminen miljöökuvauksessa on joustava. Sovitaan alustavasti ajankohta milloin kuvaus on tarkoitus tehdä, mutta jos sää estää kuvauksen niin siirretään ajankohtaa. Lähes 100%;sti kuvaus onnistuu sovittuna aikana.

Kuvaustekniikka suosii liikkuvaa kuvaajaa. Tehokkaat salamat, radiolaukaisimet mahdollistavat pitkät etäisyydet ulkoilmassa. Filmiajan valotusvarat olivat olemattomat nykyisiin verrattuna. Viimeisin digitekniikan muutos on koko ajan lisännyt monipuolisia mahdollisuuksia. Siinä varmaan osittainen syy miljöökuvan suosioon.

Yritystoimintaan liikettä

Laservalolla kirjoitettuna ilmaan

Hakeuduin kehittämään liiketoimintaa Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksen hoteisiin. Se minkä takia lähdin mukaan oli henkilökohtaiset sparrausjaksot. Jaksoissa saa alan ammattilaisilta neuvoja, vinkkejä ja hieman räjäyttävää ajattelua jo uraantuneeseen tapaan toimia. Sparraaja(t) istuu pöydän takana ja kommentoi suoraan minulle! Se on varmaankin parasta opastusta yritystoiminnassa. Koulutuksessa käydään yrityksen kaikki vaiheet läpi eli talous, tuotteet sekä markkinointi ja otetaan irti se mikä siitä on mahdollista saada. Varsinkin markkinointiin olen hakemassa sitä viisasten kiveä. Markkinoinnin koen suurimmaksi  ongelmaksi omassa työssä.  Kaikki tuntuu olevan koulutuksessa kunnossa, vaikka ensin aika skeptisesti ajattelin yrittäjätutkinnon mahdollisuuksista antaa lisätietoa yrittäjyydestä. Koulutus kestää 1,5 vuotta, mutta on suhteutettu toimiviin yrittäjiin sen tarvitseman ajankäytön suhteen. Olen vasta tiedostanut opetuksen sisällön mutta en sitä miten se oikeasti menee. Toivottavasti aiheesta saadaan muutama kirjoitus lisää ennen kuin  päädyn  YRITTÄJÄKSI tutkinnon kera.

Joskus vannomatta paras...

Kiinteistö ja olosuhteet

Kiinteistön kuvaaminen voi kuulostaa helpolta. Sitä se ei kuitenkaan ole! Kiintestön kuvaamisessa tulee ottaa huomioon kuvien käyttötarkoitus. Haluaako asiakas tallentaa jotain yksityiskohtia, kiinteistöä ympäristöineen omaan tarkoitukseen vai onko kuvilla jokin laajempi tarkoitus, esim. tietynlaisia kuvia julkaisuihin, esitteisiin, web-sivustoille tms. Kuvat myös kertovat kuvattavan kohteen ilmeen joka on otettava huomioon. Onko takapiha romuineen se paras paikka kuvalle. Kuvalla voi kertoa  paljon yrityksen olemuksesta, asenteesta, laadusta ja osaamisesta vaikka kysymys on kiinteistökuvauksesta.

Vaikuttavin tekijä ulkona kuvaamiselle on sää. Ratkaisevaa on sään tyyppi ja julkisivun suunta esim. aurinkoon/varjoon  ratkaisee paljolti kuvausajankohdan. Kuvausajankohta on useasti jotain muuta kuin ennalta määrätty kellonaika. Ennakolta sovitun ajankohdan ja hyvän kuvan välillä voi olla monta päivää. On odottelua ja säätiedon tarkkailua ennen kun kuvauskohde on oikeassa valossa. Kuvan edustuksellisuuden kannalta ajankohtaa kannattaa odottaa. Kello on myös ratkaisevassa roolissa. Hyvä sää ja sopivat pilvet eivät vielä tee kuvasta täydellistä. Kello kertoo kunkin vuodenajan sopivan ajankohdan. Sininen hetki, joka kestää muutaman minuutin, on hieno ajankohta kuvata kiinteistö. Kuviin saa  luonnonvalon ja keinovalon yhdistelmän. Tänään 13.1.2012 oikea hetki olisi  klo16.44 +-5min edellyttäen sään olevan suosiollisen.

Sinisen hetken aikaan liikkeellä

Sisäkuvat ovat myös haastavia  valo-olosuhteista johtuen. Huoneistoissa on eri värilämpötilojen lamppuja. Löytyy energiansäästölamppuja joiden tuottama valo on 3000 -3500K ja tuottaa vihreää valoa vielä enemmän eli spektri ei ole tasainen.

Värilämpötila - saunavalon keltaisuus 2500K ja ulkovalon ollessa 5500K

Nykyisin  led-valoissa on tapahtunut huima kehitys ja uusimmissa lampuissa valo on spektriltää ja värilämmöltään kelvollinen (4000-4500K). Jos huoneiston tai kiinteistön valaistus on tasaista, silloin kuvan säätäminen oikeaan värilämpötilaan ei ole ongelma. Täytyy myöntää että ohjelmakehitys on tuonkin ongelman kohta selättänyt, mutta vielä joutuu tekemään ns. vippaskonsteja photoshopilla. Kuitenkin hieman kierrellessä ja tutustuessa kohteeseen tulee esille oikeat kulmat ja näkemys kohteen todellisesta olemuksesta.

HDR tekniikkalla sovitettu sisä- ja ulkovalaistus

Kuvauksissa käytän laaja-alaisesti polttovälejä aina tilanteen mukaan. Sekä sisällä että ulkona  panoraama kuvaus on olennainen osa kuvaamista. HDR tekniikka on vahvasti esillä monen kuvan kohdalla. Jalustan käyttö on ehdoton edellytys hyvälle kuvalle kiinteistöstä. Syväterävyys on useasti laaja ja joutuu käyttämään pitkiä valotusaikoja. Kinopäinä käytän kerroskuvaamiseen soveltuvaa Manfrotton panoraama päätä ja muutoin MagicBall on riittävä tukevuudeltaa kuvauksiin.

Kuitenkin kaikkien tärkeintä on kuunnella asiakasta suurella korvalla, muu on ammattitaitoa.

Mobiili maailma autossa

Tämän kirjoitan älykapulasta. Katsotaan mitä mobiilius tuo tullessaan, olisiko aikaa kirjoitella vaikka autolla ajaessa? Ei sentään, hankin juuri uuden kädetvapaana luurinkin, alkoi pelkkä puhuminenkin hirvittään ajaessa.

Rouvimpi handsfree