Säässä kuin säässä

Myrskyn, räntäsateen, lumen tai auringonpaisteessa kuvaukset ovat aina kiehtoneet ilmiönä itsessään. Viimeisimpänä Tapaninpäivän myrsky oli jännittävä kokemus. Katsellessa ympärille ajatuksiin hiipi mahdollisuus jäädä kaatuvan puun alle. Puita katkeilikin tuon tuosta ja metsässä ryskyi. Vahinkojen korjaaminen on myös osa myrskyn kuvaamista. Puiden poistaminen teiltä, sähkölangoilta tai kotipihalta.

Myrskytuho

Äärimmäisiä luonnon tapahtumia kuvatessa tulee aina miettiä myös omaa turvallisuutta, mutta hyvät kuvakulmat vaatii tietynlaisen rohkeuden.

Vuosia sitten päätin kiivetä pienkerrostalon katolle kuvaamaan lähestyvää ukkosrintamaa, mutta myöhästyin aikomuksissani. Onneksi! Katolta olisi ollut hieno näkymä salamoinnin kuvaamiseen, mutta tilanteen vaarallisuus paljastui vasta nopean ja erittäin rajun ukkosmyrskyn riehunnan jälkeen. Lentäviä oksia, rankkasade, kaatuilevat puut ja erittäin voimakas tuuli olisi ollut katolla rimpuilevalle kuvaajalle kohtalokas, eikä poispääsy katolta myrskyn aikana olisi onnistunut.

Kuvaaminen sateessa tuo haasteen kaluston kuivassapysymiselle ja linssien puhtaudelle. Kamera voi olla säänkestävä ja se onkin edellytys pitempiaikaiseen sateessa kuvaamiseen. Räntä- ja rankkasade tuulen kanssa kastelee tavallisen kameran perinjuurin ja ongelmat voivat tulla myöhemmin sähköongelmien muodossa. Suojaksi voi viritellä pusseja ja onhan sääsuojiakin olemassa kameroihin.

Pakkanen on oma lukunsa. Patterit, huurre, kameran toimivuus kovassa pakkasessa. Varapatterit tulee pitää taskussa lämpimässä ja mielellään useammat koska pakkanen syö tehokkaasti kylmenneen patterin energian. Objektiivien huurtuminen on onglma vasta pitkän maasto-oleskelun jälkeen ja silloin auttaa linssin suojaaminen. Sisälle tuodessa kamera kannattaa suojata esim. muoviin ja peittoon käärimällä. Näin estetään kosteuden kertymisen kameran ja objektiivin  pintaan. Itse käytän silcast raetta n ½ kg:n pusseissa. Silcastit sujautan muovipussiin kameroiden kanssa.

Lasse Viren, juhlapuhuja.