tiistai 27. joulukuuta 2011

Säässä kuin säässä

Myrskyn, räntäsateen, lumen tai auringonpaisteessa kuvaukset ovat aina kiehtoneet ilmiönä itsessään. Viimeisimpänä Tapaninpäivän myrsky oli jännittävä kokemus. Katsellessa ympärille ajatuksiin hiipi mahdollisuus jäädä kaatuvan puun alle. Puita katkeilikin tuon tuosta ja metsässä ryskyi. Vahinkojen korjaaminen on myös osa myrskyn kuvaamista. Puiden poistaminen teiltä, sähkölangoilta tai kotipihalta.

Myrskytuho
Äärimmäisiä luonnon tapahtumia kuvatessa tulee aina miettiä myös omaa turvallisuutta, mutta hyvät kuvakulmat vaatii tietynlaisen rohkeuden.

Vuosia sitten päätin kiivetä pienkerrostalon katolle kuvaamaan lähestyvää ukkosrintamaa, mutta myöhästyin aikomuksissani. Onneksi! Katolta olisi ollut hieno näkymä salamoinnin kuvaamiseen, mutta tilanteen vaarallisuus paljastui vasta nopean ja erittäin rajun ukkosmyrskyn riehunnan jälkeen. Lentäviä oksia, rankkasade, kaatuilevat puut ja erittäin voimakas tuuli olisi ollut katolla rimpuilevalle kuvaajalle kohtalokas, eikä poispääsy katolta myrskyn aikana olisi onnistunut.

Kuvaaminen sateessa tuo haasteen kaluston kuivassapysymiselle ja linssien puhtaudelle. Kamera voi olla säänkestävä ja se onkin edellytys pitempiaikaiseen sateessa kuvaamiseen. Räntä- ja rankkasade tuulen kanssa kastelee tavallisen kameran perinjuurin ja ongelmat voivat tulla myöhemmin sähköongelmien muodossa. Suojaksi voi viritellä pusseja ja onhan sääsuojiakin olemassa kameroihin.



Pakkanen on oma lukunsa. Patterit, huurre, kameran toimivuus kovassa pakkasessa. Varapatterit tulee pitää taskussa lämpimässä ja mielellään useammat koska pakkanen syö tehokkaasti kylmenneen patterin energian. Objektiivien huurtuminen on onglma vasta pitkän maasto-oleskelun jälkeen ja silloin auttaa linssin suojaaminen. Sisälle tuodessa kamera kannattaa suojata esim. muoviin ja peittoon käärimällä. Näin estetään kosteuden kertymisen kameran ja objektiivin  pintaan. Itse käytän silcast raetta n ½ kg:n pusseissa. Silcastit sujautan muovipussiin kameroiden kanssa.



Lasse Viren, juhlapuhuja.




maanantai 5. joulukuuta 2011

Diginäyteikkuna

Olen perehtynyt tai oikeammin yrittänyt perehtyä web markkinointiin. Koko ajan on tunne omasta riittämättömyydestä mikä on oikea vertaus kun alkaa itse tekemään.
Asiakas tutkii sivujesi antia hetken ja poistuu päätymättä muille alasivuillesi. Vierailu kesti alle kymmenen sekuntia ja on normaali aika jos kyseessä on massiivinen asiakashankinta. Missä syy, se on kirjoitettu kymmeniin kirjoihin ja kansiin. Niistä voi päätellä olevansa joko täysin ulkona tai hieman sisällä sivujen tekijänä/päivittäjänä ja web markkinoinnissa.

   Omat sivut olen teettänytyt ammattilaisella, joka osaa asiansa ja ulkoinen olemus on hyvin sujuva ja helppo. Selattavuus ja löydetävyys on kaiken a ja o. Lisäarvoa sivuille saa juuri ulkopuolisista lähteistä jossa viilataan sivut lopulliseen muotoonsa jotta saadaan kaikki hyöty irti markkinoinnin kannalta. Käytännön vinkit on juuri sellaisia joista ymmärttää tavallinen käyttäjä sivuja rustaillessa. Sivujen saaminen optimoituun tilaan ja ansaitakseen googlen parhaat tulokset on niin kaukaa tavallisen käyttäjän ulottumattomissa jos ei ole mitään kirjallisuutta tai täsmä koulutusta asian tiimoilta saa.

Opettelu ja tutkiminen google analytics ohjelmalla antaa vinkkien jälkeen hyvää taustatietoa siitä mitä odottaa ja mihin pitää suunnata voimavaroja.  Tietoa saa jos osaa hakea ja se että ymmärtää kaiken mitä on saatavissa. Kaiken opettelun jälkeen toivottavasti pääsen sellaiseen ymmärrykseen sähköisessä markkinoinnissa jolla voi yritykseni markkinointia hyödyntää niin sosiaalisessa mediassa kuin muussakin markkinoinnissa.
  Tämä tuntuu olevan sellainen ala vielä, että tässä on kaikki mahdollisuudet omissa käsissä! Ulkopuolinen ammattilainen tekisi varmaan kaiken paremmin kun tietää mitä tehdä. Myöhemmin jos käyttää ulkopuolista niin voi ainakin olla varma mitä vaatia siltä "oikealta" ammattilaiselta, niitäkin kun tuntuu olevan toinen toistaan etevämpiä.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Luovuus on se joka puhuttelee

Häät kiehtovat niiden aitouden, onnellisuuden, rakkauden ja iloisuuden vuoksi. Hääparin onnellisuus on käsin kosketeltavaa. Tämän kesän kuvaukset oli ilo suorittaa kauniiden säiden vallitessa. Yksi poikkeus oli kun ukkonen ja sade keskeyttivät tai oikeammin lopettivat kuvaamisen. Kuvaus oli kestänyt siinävaiheessa lähes tunnin. Parien kuvauspaikat olivat pääsääntöisesti miljöössä, mutta muutama studiokuvauskin mahtui joukkoon. Porvoossa perinteinen makasiinitausta on suosittu ja kieltämättä kaunis. Tuusulassa on vanhankirkon miljöö loistava kuvauspaikkana ja mukavasti lähellä kirkkoa. Vesi, puistot, ja vahat rakennukset ovat hienoja paikkoja ikuistaa hääkuvan taustaksi. Vuosien saatossa kymmenien kirkkojen puistot ja niiden lähiseudut ovat tulleet tutuiksi kuvausten puitteissa.
 Muiden kuvauskiireiden vuoksi joudun useasti jättämään kesä- ja heinäkuun hääkuvaukset väliin. Elokuusta eteenpäin viikonloput menevätkin sutjakasti hääkuvausten parissa, -kiitos siitä asiakkailleni!







 
Hääparien kanssa käyn aina katsomassa kuvauspaikat ja sovimme käytännön järjestelyistä. Yli kymmenen vuoden kokemuksella voin kertoa hääparille tärkeimmistä asioista mitä kuvaamiseen tulee. Kuvaamisen tarkoitushan on jättää ikimuistoisesta päivästä dokumentit, jotka puhuttelevat vielä vuosikymmenienkin päästä kun mielikuvat ovat jo haalistuneet. Kuvaajan tehtävä on työskennellä mahdollisimman huomaamattomasti, tilaisuuden ainutkertaisuutta kunnioittaen.




Hääkuva otetaan useasti miljöökuvauksena varsinkin jos vietetään kesähäitä. Hääkuvaan voidaan ikuistaa mielipaikka, luontokohde tai jokin muu tärkeä ympäristö. Miljöökuva on oikea valinta kun halutaan raikasta hääkuvaa. Ennalta suunniteltuna se onnistuu ja luo rennon fiiliksen itse häihin.




Kaaso ja bestman ovat ne henkilöt joiden kanssa junaillaan kuvaus juhlan mukaan. On tärkeää tietää kuvakulmat etukäteen kun morsian ryöstetään "yllättäen" tai jokin yllärinumero on järjestetty hääparille. Heiltä tulee viimeisimmät vinkit tulevista tapahtumista. Häävieraiden kuvaus ja sukulaisten saaminen kuvauksen "alttarille" on sekavaa ja vaivalloista ilman kaason ja bestmanin kaltaisia organisaattoreita.






Juhlan kuvaaminen on herkeämätöntä tarkkailemista. Vieraat nauravat, iloitsevat, juttelevat ja ilmehtivät. Näissä tilanteissa pitää olla koko ajan valveilla saadakseen vangittua tunnelman kuviin. Usein vieraat jäävät juttelemaan kuvaajan kanssa. He ovat otollisia kuvauskohteita koska he ovat "hetken tuttuja"  eivätkä vierasta kuvaustilanteita. Näin saadaan tunnelmakuviin vivahteita joita ei muuten ehkä saisi.






Kuvauksista saatava kuvamateriaali on monipuolinen ja ei jätä mitään sattumanvaraan. Noin 200 kuvaa tunnissa ja pitkien häiden kuvamassan käsittelyynkin pitää varata lähes toinen mokoma aikaa. Asiakas saa nähtäväksi n.50 kpl/h tarkoin valittuja kuvia. Asiakaspalautteena saatujen tietojen mukaan nettigalleriaominaisuus on saanut kiitosta. Galleriasta voi kaikki kiinnostuneet tilata ja katsoa kuvia ajan kanssa.


Tekniikka on se joka kiinnostaa useita vieraita, koska monet kuvaavat harrastusmielessä. Tekniikka auttaa, mutta ei yksin tee hyvää kuvaa! On hienoa salaman hallintaa, vakuuttavia objektiiveja, huippukameroita,  mutta kuvan tekee kuvaaja joka on koko ajan tilanteen herrana ja odottaen tilaisuutta ikuistaa ainutlaatuisen hetken bittivirraksi. Luovuus on se joka puhuttelee kuvissa ja tekninen osaaminen auttaa sen toteutuksessa. Hääpaikat on usein hämärät ja valojen värilämpötilojen vaihtelut moninaiset. Haasteen kuitenkin voi teknisesti voittaa ja siinä ammattikaluston edut tulevat esille konkreettisesti.
Tyylini on ihmisläheinen, yksityiskohtainen ja täydellistä hetkeä hakeva. Kiitosta olen saanut juuri siitä, että kuvaus on monipuolinen kuva kerronnaltaan ja ilmentää häiden tunnelmaa. Ei jätä kylmäksi ketään!

maanantai 14. marraskuuta 2011

Nopeus

Nopeuden voi todeta monella tavalla. Valokuvauksessa  nopeudella on merkitystä monessa asiassa teknisesti ja inhimillisesti.


Suljinverhon nopeus on vain tekninen ja kameran valmistajan tekemä määre. Valotusaika on tähän nivoksissa ja periytyy kuvauksen alusta saakka. Tekniikkaa pidetään tärkeänä ja sitä se myös on valokuvauksessa. Olen aina harmitellut viimeisimpien kameroiden kykyä suoriutua tehtävästä paremmin suhteessa vanhaan. Kamerassa on laukaisuviive eli viive sormen koukistuksen ja kuvan oton välillä. Uusissa kameroissa viive on millisekunteja ja vanhoissa pokkareissa oli jopa sekuntikin. Siinä ajassa ehtii lapsi juosta nurkan taakse. Kamera herää horroksesta tai "syttyy" joko nopeasti, hitaasti tai siltä väliltä ja myös sillä asialla on suuri merkitys hyvän kuvan saamisessa.
281s

torstai 10. marraskuuta 2011

Nettikaupan maalaisjärki

  Arkipäivää on pyytää tarjous tuotteista tai palveluista. Netti on hyvä  tavaran hankintaan ja sieltä saa ainakin alustavan hinta- ja toimitusarvion. Hankkiiko tavaran sitten jenkkien markkinoilta, saksasta vai ihan kotimaasta, on kaikki saman ruudun takana helposti saatavilla. Tavaran toimitus ja toimittajan kotipaikka voi olla mistäpäin maailmaa hyvänsä kunhan asiakaspalvelu toimii. Toimittajan sivuston sisältö on kuin paikka sijaitsisi ihan vieressä, mutta kun pyydät soittamaan niin kerrotaankin yrityksen olevan jossain kaukomailla. Toimittajan sijainnilla ei ole väliä kunhan toimitukset ja tuote ovat kunnossa ja hinta kohdillaan, mutta asiakkaalle olisi hyvä välittää tarvittavat tiedot asiakaspalvelun saatavuudesta ym. tiedoista.

 Valuuttakurssi on ratkaiseva jos tuonti on vaikka jenkkien markkinoilta, mutta hintaan vaikuttavat myös tuotteen valmistusvero ja toimituskulut. Varsinkin viimevuosina toimituskulujen kallistuminen on ratkaisevasti rajoittanut ostosreissuja rapakon taakse.

Jos hankit kotimaisilta nettikaupoilta  jotain hintavampaa kannattaa kysyä tarjousta. Olen useasti saanut hieman alennusta tuotteista vaikkei mitään suuria niistä ei saa, mutta pienikin lämmittää mieltä. Webkaupat  tasapäistävät hintoja ja jos kaikki ovat euroissa samalla viivalla, silloin voi tarjouspyynnöstä olla apua. Tarjouspyynnössä on hyvä tarkennuttaa myös toimitusaika.

Kun ostaa verkkokaupasta, on maksun suorittaminen hyvä tehdä luottokortilla. Ongelmat alkavat siitä, kun siirtää rahaa ulkomaisen toimittajan tilille mutta tavara on esim. loppu. Rahan palautusta voi vaatia ja usein sekin toimii, mutta on niitäkin missä ei toimi.  Ongelmissa auttaa aina kolmas osapuoli eli luottokortin toimittaja. Muutoin saa olla asioiden kanssa yksin vaatimassa korjausta toimitukseen.

Aikanaan ostin 600 €:n lentoliput verkosta visalla. Lentoyhtiö meni konkurssiin juuri sopivasti ja sain rahat takaisin luottokunnalta. Monet jäivät nuolemaan näppejään maksettuaan käteisellä liput.

Hauska juttu oli kun tilasin kymmenen vuotta sitten Missisipin kosteikolta olevasta kaupasta eläinhajusteita 25 dollarin edestä. Tilauksen yhteydessä suoritin maksun luottokortilla lähettämällä luottokortin kuvan faksilla toimittajalle jenkkeihin. Tilaus tehtiin staattiselta sivustolta jossa oli kuvat, teksti, hinta ja lopussa fax numero.  Faksi siksi että jää kuitti lähetyksestä. Tuli luottokunnan visalasku jossa peritty 25$ + toimituskulut. Ajatus tappion suuruudesta hiipi mieleen kun olin lähes varma että mitään hajustetta en tule saamaan, mutta kokeilla täytyi. Kesti 2kk kun tuli kahden nyrkin kokoinen aaltopahvinyssäkkä  ja käsinkirjoitetut osoitteet. Paketissa oli kaikki tarvittavat tavarat!.

Joululahjan hankin viime viikolla Amazon.de verkkokaupasta 30% edullisemmin kuin kotimaan kaupoista. Toimituskin oli todella nopeaa, tilasin sunnuntaina ja paketti tuli torstaina kotiin. Toimitettiin todennäköisesti jostain saksanmaalta. Kotimaisetkaan eivät useasti tähän nopeuteen pääse.

Suuret verkkokaupat ovat erittäin luotettavia toimijoita joita voi käyttää turvallisesti. Esim. USAsta BHPhotovideo.com, saksasta ACphoto ja suomesta vaikka verkkokauppa.com sekä lukuisat muut kaupat.



Verkko-ostoksia olen tehnyt niin kauan kuin kauppoja on yleensä ollut ilman mitään suurempia ongelmia ja suosittelen kunhan käytät maalaisjärkeä kaupanteossa!

torstai 3. marraskuuta 2011

Tarkoitus

Suo, älykuokka ja jussi blogin kertomassani suossa, seisten ja asikaskontaktia hoidellen jäi kuvakerrontaa myös metsästyksestä muutama kuva.
Ystäväni Kauko on ytimiä myöten metsästäjä, luontoa rakastava mies jolla on pitkä kokemus myös lintujen rengastajana. Siis  luontoihminen parhaasta päästä. Hänen luottamuksensa kuvaajaan on hyvä esimerkki siitä mitä kuvien eteen pitää tehdä tai oikeammin mitä ei pidä tehdä eli ei poseerata. Luonnollinen suhde kuvaajaan ja rauhallinen olemus tuo hienoja tilanteita kuvineen. Jännittyneisyydestä ei hänellä ole jälkeäkään ja saan rauhassa puuhastella omia ja seurailla hänen tekemisiä. Luonteva matkanteko, nuotieohetket ja kertomukset soljuvat rauhaisaan tahtiin niin kuin mitään kameraa ei olisi olemassakaan. Myöhemmin kuvia tutkiessa huomaa ne pienet asiat joilla kuvaan piirtyy asialleen omistautunut mies.

 
 Voiko olla valokuvaaja ja  metsästäjä samaan aikaan? Olen toki molempia, mutta oma käsitys on ettei voi tehdä samaan aikaan molempia lopputuloksen kärsimättä. Jos metsästät, keskity metsästämiseen ja jos kuvaat niin keskity kuvaamiseen. Keskitytään kuvaamiseen oikein kunnolla. Mukaan vain tärkeimmät kameravarusteet, ei turhia torrakoita haittaamaan matkantekoa.Tilanteiden hallinta ja oikean hetken löytäminen, tunnelman aistiminen. Siinäpä haasteita riittää ilman oheistoimintaakin .Laatua ei saa puolivaloilla. Sehän on sama kuin ajaa autoa ja räplätä samalla kännykkää, ei hyvä!
 Matkamuistoja voi nappailla kyllä lennostakin. Aletaan poseeraamaan ja metsästys häiriintyy kun joku sanoo ottavansa kuvan ja toivovansa muiden odottelevan kun kaivetaan kameraa repusta, sitten asento, hymyä naamalle ja RÄPS!
 Ajatuksia eri lähtökohdista, nämä oli minun.


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Suo, Älykuokka ja Jussi

Suo kuokka ja Jussi, siltä tuntui kun olin ”puoli” töissä - voiko sellaista olla, mutta oletetaan niin. Seisoin keskellä aavaa ja kaunista suota jossa olin kuvaamassa kaverini metsästystä. Äly luuri pirisee kuivaa sointiaan ja vastaan virallisella äänellä niin kuin aina aiemminkin, asiakas tiedustelee mahdollisuutta saada originaali kuvan siihen ja siihen kuvaan.

En ole kuitenkaan yhteydessä omaan arkistooni jossa originaalit niiden 138000 muun originaalin kanssa on. Saan kuitenkin leppoisan ja mukavan keskustelun jälkeen lähettää originaalin vasta palattuani puoli lomalta työn ääreen.

Markkinointi ja asiakaspalvelu hoituu hienosti keskeltä suotakin, mutta onko se yrittäjän velvollisuus vai mahdollisuus vastata keskeltä suota?

Metsästyskuvat sain hienosta reissusta vaikkakin ilman saalista, mutta sehän ei olekkaan pääasia. Parasta on kuitenkin olla manuaali FaceBookissa nuotiolla ja jutustella mitä mukavimmista tapahtumista ja muisteluista.

En ehkä vastaa seuraavan kerran heti mutta pian kuitenkin kun ollaan sellaisessa paikassa.

Suo, Älykuokka ja Jussi!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Piste i;n päälle



Rahalla ja työllä rakennetut sivustot voidaan kruunata hyvillä valokuvilla. Kuvat ovat ne jotka ensimmäisenä hyppäävät katsojan silmiin, siitä hetkestä hän päättää vierailun houkuttelevuuden sivuillasi. Toki muitakin syitä löytyy sivujen magneetiksi, mutta kuvat voivat pilata koko kokonaisuuden se täydellisyydestä huolimatta. 

Ajatellaan yrityksesi tai palvelusi laatua ja kokonaiskuvaa asiakkaallesi päin, sehän on kaikin puolin ammattimainen, laatu on huippua, asiakaspalvelu on kokonaisuudessaan loistavaa! Senhän tietää jo asiakkaana olevat, hyvä niin. Uudet asiakkaaksi pyrkivät tahot käyvät tutustumassa palveluihisi websivustollasi ja sieltä ammentavat tietoa yrityksestäsi! Tutkiessaan sivustosi kuvia joita on ohimennen digipokkarilla tai jopa kännykällä napsittu, antaa asiakkaallesi kokonaiskuvaan kyllä klommon, jos ei sitten käänny kokonaan kilpailijasi puoleen. 

Sivustosi kuvat on hyvä olla yhtä laadukkaat kuin palvelusi, tai jopa parempia koska asiakas ei tule luoksesi jos toimitaan keskinkertaisuudessa. 

Tilanteen korjaaminen ei ole myöhäistä vielä, se onkin prosessi jota pitää koko ajan olla kehittämässä. Ammattikuvaajaan sijoitettu euro tulee varmuudella takaisin palvelusi haluttavuudessa. 

Loistavat kuvat sivustollasi on kuin piste i;n päällä.

torstai 20. lokakuuta 2011

PANTONE

  Olen jonkinlaisena asiamiehenä säbäjengin asu kokonaisuuden hankinnassa, tai oikeammin lipsahdin kun joudun kuvien ja logojen kanssa toimimaan. Vanha toimittaja (tilattu pukuja jo ainakin 10v.) jolla on jo väsynyt asenne asiakaspalvelussa hidas, hieman kapeakatseinen, tarjous epämääräinen, olimme pakotettuja kokeileen uutta!
   Uuden toimittajan löytäminen oli helppoa - se sain kaverilta joka oli saanut s-postissa mainoksen. Mainos oli selkeä tarjous imarteleva ja lupaus oli hinta ja sis. kaikki kustannukset! HYVÄ HYVÄ!
  Asuissa on viilaamista paljon ennenkuin kaikki natsaa, mutta se kuuluu asiaan kun haluamme hyvää! 
  Se mikä blogiin pisti kirjoittaa oli vielä vanhan ajan ajatus siitä että otan pakun ja kipasen toimittajan luona näyttämässä nykyistä asua värianalyysissä, jotta saataisiin värit kohdilleen uusiin asuihin.
  Vastaus s-postissa oli toivotellen tervetulleeksi käymään asun kanssa TSEKKEIHIN Hups sehän on kaukana.  Piti kuitenkin käydä paikallisessa kirjapainossa katsomassa PANTONE väri kohdilleen.
  Tämä kuvastaa nykyaikaa ja siitä mihin mennään eli kaikki on yhtä! 
                   Paitsi se PANTONE värikartta
  

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Ensimmäinen mutta ei viimeinen

Bloggaus - siinäpä mahdollisuus, tai yksi niistä mitä tänä päivänä pitää ymmärtää ja tehdä markkinoinnin eteen.
Se printtimedia - kirous monelle yksin yrittäjälle jossa kaikki seuranta on siinä kun asiakas soittaa ja kysyy ilmoituksen perusteella palvelua, huh tänään yksi huomenna ehkä kaksi. Keväällä 2010 laitoin kaikki liikenevän finanssin ja sain 8 mainosta paikalliseen ilmaislehteen pienen pieniä ja sotkeutuivat sinne massaan ja sain 3 soittoa joista kylläkin tuli asiakkaat myös. Sijoitus suhteessa tulokseen on huono mutta jostain on lähdettävä.Nykyään on sosiaalinen media Facet, +sat, blogit, adwordsit ja mitä vielä?
Näistä kaikista ja myös valokuvauksesta ja yrittämisestä kirjoitan blokissani, toivottavasti niistä joku saa kiksit ja lukee blogiani, tervetuloa!